Kuva

Kuva

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Tamperelaista käsityötä: Pikku Lilli

Vaikka ostan välillä pienten ihmisten vaatteita myös isoista ketjumyymälöistä, tuen mielelläni suomalaista käsityötä ja olen valmis maksamaan vaatteesta hieman enemmän, jos tiedän sen alkuperän ja tekijän. Ihastuin valtavasti joulukuussa Pikku Lilli-merkkiseen ja Punahilkka-kuosiseen pikkutyttöjen mekkoon nähdessäni sen Tallipihan joulumarkkinoilla. Kun totesin sen olevan suomalaista käsityötä ja lisäksi tamperelaista sellaista, sai mekko lähteä välittömästi mukaamme. Silloin tarjolla olevat koot olivat vähän hassuja, joten nappasin koon 100cm mukaamme ja laitoin laatikkoon alimmaiseksi, käyttihän taaperomme tuohon aikaan vielä koon 74cm vaatteita.

Niin aika hurahti (mihin meni yli puoli vuotta!) ja mekko unohtui, kunnes yhtenä heinäkuisena päivänä sen muistin ja sovitin. Kas, sehän oli ihan sopiva jo nyt, vaikka lapsi on vasta reilun vuoden ikäinen. Ilmeisesti siis lyhyttä mitoitusta. Niin herttaiselta hän näytti Punahilkka-mekossaan, että halusin jakaa kanssanne näitä kuvia ja suomalaisen käsityön ilosanomaa. Aina kun katsoin taaperoa, tuli mieleeni lapsuus ja Punahilkka-sadut. Hellyttävä!
 
Joten on pienen neidin taas aika toimia päivän asu-mallina, näin toimi mekko hiekkalaatikolla ja keinussa!


Kuosi on ihana
 (ja valitettavasti mekko rypyssä, laiska äiti)!

Hups, nyt horjahtaa...!



Mistä tämä pieni on keksinyt nauraa käkättää ja
 peittää suunsa samalla? Ilmeisesti aikuisten esimerkistä?
 
Onko PikkuLilli sinulle merkkinä tuttu? Oletko itse valmis maksamaan suomalaisesta käsityöstä?

 

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Tampereella tapahtuu: Kukkaisviikot

Olen lukenut, ettei viikonloppuna kannata tehdä postauksia, sillä ei niitä kukaan lue. Ja teen sitten kaksi. Mutta kun on asiaa ja kesällä tapahtuu niin paljon!


Haluan siis vinkata teille, että lauantaina alkoivat Tampereella Kukkaisviikot, joiden ohjelman voi tsekata täältä. Vinkkaan erityisesti, että ensimmäistä kertaa Tampereella oleva Food fest on vain enää tänään klo 12-18 Keskustorilla, jos haluatte maistella tarjolla olevia antimia.




Meidän poppoo kävi maistelemassa halloumiburgeria, pulled pork burgeria, fisua ja raneja sekä kanaburritoa. Viimeisestä täytyy sanoa, että oli mauton (aito meksikolainen burrito joka ei maistu miltään?) ja saaminen kesti tuskaisen kauan, muuten ei ollut valittamista. Käykää testaamassa! Samalla voitte ihastella upeita kukkaistutuksia, eilen siellä sai ihastella myös valtavaa määrää jenkkiautoja.





Keskustorilla on myös maailmanpyörä, jonne meillä ei ollut mitään aikomusta mennä. Mutta taapero osoitti sitä ihastuksissaan ja käveli suoraan jonon jatkoksi. Toistettuaan tämän muutaman kerran isänsä antoi periksi ja maksoi tuon 5 euroa maksavan kyydin ja he kävivät ihastelemassa Tamperetta ylhäältä käsin. Kyllä oli neiti ihastuksissaan! Välillä on mahdotonta muistaa, että hän on vasta täyttänyt vuoden! Kaikkia harmitti, että minulla oli mukana puhelinta, kameraa ja ties mitä, mutta miehellä maailmanpyörässä ei mitään tallennusvälineitä. No, saivat nauttia rauhassa maisemista. :)

 
Siis Kukkaisviikoille mars, kelikin on kohdillaan!
 
Tuli fiilis kuin olisi ulkomailla! :)

 


 

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Kysymyksiä ja vastauksia. Hieman pintaa syvemmältä.

Sain jokin aika sitten Little big things-blogin kirjoittajalta LittleB:lta kasan kysymyksiä ja rohkenen nyt tarttua haasteeseen. Koin kysymykset aika haastaviksi ja yritin vastata niihin niin, että ne menisivät blogin normilinjaa eli pintaa syvemmälle muttei kuitenkaan liikaa.

Here we go!

Mistä unelmoit?
Unelmoin oikein unelmoidessani monista asioista. Että saisin asua vielä joskus ulkomailla, tehdä maailmanympärimatkan, kirjoittaa kirjan, tehdä kirjoittamisesta ehkä ammatin. Unelmoin isoista asioista päivähaaveissani. Näin lyhyemmällä tähtäimellä unelmoin pitkistä yöunista. Toki unelmoin ja haaveilen ja toivon, että minä ja läheiseni pysyisimme terveinä ja saisin nähdä pienen lapseni kasvavan ja kehittyvän ja olla mukana hänen jokaisessa elämänkäänteessään. Samalla pitäen myös mieheni kädestä kiinni.
 
Minä ja mieheni. Ylä- ja alamäessä.
 
Täältä tullaan elämä! Neiti kaverin lapsen 1v synttäreillä. Mekko Kinderit.
 
Uskotko intuitioon?
Todellakin todellakin. Minä teen hetken mielijohteesta todella paljon asioita ja menen useasti tunne järjen edellä.
 
Mistä innostut?
Jaa mää vai?
 
No aika monesta asiasta. Hyvästä ruoasta, ystävistä, ilmakitarakisasta (voitin!), reissaamisesta, auringonpaisteesta, liikunnasta, uudesta mekosta, kirjoittamisesta tai aamulla muskariin menosta. Olen innostuja. :) Innostun todella helposti myös kaikesta uudesta ja ennenkokemattomasta. Haluan kokeilla kaikkea ja innostun heti, jos joku sellaista ehdottaa. Innostun myös valtavasti järjestämisestä. Oli se sitten kodin tai juhlien järjestämistä, rakastan järjestää kaikkea polttareista yllätyssynttäreihin.
 
Taaperon 1v synttäreitä oli ihana järjestää (nimi peitetty).
 
Aamu vai ilta?
Tämä oli paha. Olen ehdottomasti iltaihminen, kukun helposti aika myöhään enkä yleensä torkahtele sohvalle. Aamut ovat monesti vaikeita, mutta en silti ole torkuttajatyyppiä. Jos täytyy nousta, niin sitten noustaan. Jos päätän nousta klo 6.30 ja lähteä klo 7 alkavaan jumppaan niin sitten lähden (tätä tapahtuu noin 2 kertaa vuodessa). Ja toisaalta tykkään urheilla aamuisin, mutten vain monesti halua nousta niin aikaisin. Siis sekä että? Jos mieheltäni kysytään niin olen ehdottomasti iltaihminen, kun murisen aamuisin kiukkuisena. :D
 
Kysyin tätä mieheltä ja hän vastasi "mikä kysymys toi nyt oli" ja naurahti. Köh. Siis olen aamuäreä eli iltaihminen.
 
Kreikassa matkalla aamupalalle. Missä aamuäreys? :D
 
Sanat vai kuvat?
Tämäkin oli tosi paha. Rakastan kirjoittamista ja olen koko elämäni rustannut aina jotain päiväkirjoista kirjeisiin, tehnyt kirjoitusjuttuja työkseni ja nyt sitten kirjoittelen blogiin. Toisaalta ei ole päivää kun en ottaisi kuvia ja rakastan katsoa vanhoja kuvia aina uudelleen ja uudelleen. Kyllä ehkä silti sanat, mutta kuva on monesti tehokkaampi, sanoissa lipsahdan usein jaarittelun puolelle.
 
Pihamaan pionit heinäkuun alussa.
 
 
Mottosi?
Pessimisti ei pety.
 
Eihän tämä nyt sovi ollenkaan tänne blogiin! Mutta totuus se on, valmistaudun monessa asiassa pahimpaan ja totean jälkeenpäin, että ei mennytkään pieleen tai ei se ollutkaan niin kauheaa. Tämä on kyllä vähän kuluttava suhtautumistapa kaikkien kannalta. Mottoani täytyy vaihtaa.
 
Kaunein maisema?
Tyyni turkoosi meri, josta aurinko kimmeltää.
 
Parga kesällä 2013.
 
Maaseutu vai kaupunki?
Tämä ei ole vaikea. Kaupunki. Pitääkö perustella? Kaupungin syke, palvelut, ihmiset, vähäiset hyttyset, kuuma asfaltti, festarit, terassit, joulukadut ja -ikkunat, lukuisat leikkipuistot, kahvilat... Se vaan on mun juttu.
 
Yksi upeimmista kaupungeista.
 
 
Mielenkiintoinen ajatus?
Labor is the only blind date where you know you will meet the love of your life.

Näin tämän jossain äskettäin (facebookissa, Instassa?) ja pysähdyin miettimään. Jännittävä ajatus.
 

Miksi bloggaat?
Tätä mietin kyllä useasti. Liian usein tulee vähän itsekeskeinen ja sosiaaliporno-olo tästä bloggaamisesta. Sitten taas toisaalta, nautin valtavasti siitä, että on kanava mihin purkaa ajatuksiaan, kertoa hyvistä ostos- tai kahvilalöydöistään, jakaa sisustusjuttuja ja vaan pölistä pölisemisen ilosta. Olen blogin kautta tutustunut moneen uuteen ihmiseen ja se on ollut valtava rikkaus. Monesti törmään kuitenkin siihen, että puolitutut naureskelevat harrastukselleni ja sanovat vähän ivallisesti "laita tääkin sit sinne sun blogiisi" ja mietin koko homman järkevyyttä. Jatkan silti, kivat asiat voittavat huonot. :)
 
Siinä se, selvisin, jaksoiko joku lukea kaiken?
 
Minä haastan näihin kysymyksiin vastaamaan ihanaiset naiset seuraavista blogeista (pahoittelut jos haaste tulee toistamiseen jollekin):

1. mustikkasmoothie
2. pinkit korkokengät
3. XL Elämää
4. Lady of the mess
5. Kolmen tähden arkea

Loppuun tarjoan teille mansikkakakkua, jota saimme kaverin lapsen 1v synttäreillä. Olipa hyvää. Ihanaa helteistä viikonlopun jatkoa!





 
 

torstai 24. heinäkuuta 2014

Optimismia Instassa

Terkkuja Porvoosta! Uuden puhelimen myötä minäkin pääsin Instagrammiin. Löydät minut sieltä nimellä amandaoptimism. Olipas kekseliäs nimi. :D Tämä on myös ensimmäinen luurilla tehty blogipäivitykseni, saas nähdä kuinka onnistuin.

Että pomppimaan sit vaan! Jos haluat auttaa minua kesäkisassa, tykkää Instassa pomppukuvastani. Löytyy #Haikkokesä-tunnisteella. Saat paljon lämpimiä ajatuksia täältä!

Ihanaa loppuviikkoa, nyt on kuuuuuma!

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Something for tealovers: Teeleidi Jyväskylässä

Niinpä.


Olen varmasti aiemminkin höyrynnyt blogissani teestä. Rakastan teetä, enkä ole eläessäni juonut yhtään kuppia kahvia. Valitettavasti vähän ronkelisti kuitenkin. Tykkään mustasta ja maustetusta mustasta ja ne ovat oikeastaan ainoita mitä kotiini ostan. Ihan hyvää on oolong-tee, valkoinen tee ja vihreäkin saan alas, yrttisekoitukset eivät puolestaan ole minua varten. Kun aikanaan 1990-luvulla kävimme kavereiden kanssa teellä, oli valikoima kahviloissa aika suppea. Teepussi mukiin, joskus ehkä mustaherukalla maustettuna. Nyttemmin useasta paikasta saa haudutettuakin teetä, yleensä tosin vaihtoehdot jäävät yhteen.


Joten asiaan. Innostuin välittömästi, kun äitini kertoi uudesta teepaikasta. Teebaari! Teepaikka? Miksi sanotaan paikkaa josta saa teetä?  Teehuoneeksi? Oli miten oli, Teeleidi Jyväskylän Lutakossa on ihastuttava paikka, josta teenrakastajalle löytyy lähes 70 erilaista vaihtoehtoa valittavaksi!
Kävimme testaamassa paikan viime viikolla ja valinnan vaikeushan siinä iski. Pari erilaista mustaa teetä päätyi maisteluun, joista toista ostin kotiinkin. Lisäksi ostin matkaan oolong-teetä, jotta testailisin välillä jotain muuta kuin mustaa teetä.

Jeee, sinne!

 
Helppo valinta? Me maistoimme Ruusuteetä sekä Aamun avausta, jälkimmäinen oli suosikkimme.

 
Paikka on vastikään avattu ihanaan miljööseen Lutakon Leidiin. Valitettavasti täällä ei ihan shoppailureissulla piipahdeta, mutta matka keskustasta on kuitenkin niin pieni, että toivon teenjuojien löytävän paikan. Teen lisäksi tarjolla oli mm. tuoretta mustikkapiirakkaa, pullia ja keksejä. Omistaja Anne Savela on itse kehittänyt erilaisia teelaatuja, jotka ovat saaneet nimensä Jyväskylän nähtävyyksien mukaan. Oman teensä on saanut mm. Harjun iltasoitto ja Lutakon Leidi-rakennus. Suosittelen maistamaan tai edes haistamaan esim. tervalla maistettua teetä. Wau mikä tuoksu!

 Tässä paikassa aika pysähtyy!

Teensä voi nauttia myös pihalla.

Paljon ihastuttavia yksityiskohtia.

Ja sitten se palvelu. Me olimme tavallisia keskiviikkoillan asiakkaita, mutta saimme niin asiaan perehtynyttä, innostunutta ja ystävällistä palvelua, etten voi tätä kyllin kehua. Teeleidistä saa myös varata esim. työhyvinvointipäivään teen maistelua tai siellä voi järjestää esim. polttariporukalle maisteluelämyksen. Tietoa teestä Anne on kerännyt asuessaan Kiinassa ja on ihanaa asioida paikassa, jossa omistaja on näin innostunut asiasta! Me saimme kaksi höyryävää pannua eteemme ja juttelimme pitkään Annen kanssa. Maistoimme myös suussa sulavaa mustikkapiirakkaa ja mikä parasta, talon puolesta viihdytettiin myös taaperoamme, joka ei malttanut istuskella teetä maistelemassa tai haistelemassa. Mikä hitti maatuskanuket olivatkaan!


Itselleni jäi ihanan rauhallinen olo ja hyvä mieli käynnistä sekä tietysti pari pussia teetä kotiinviemisiksi. Pakko päästä uudestaan ja testata lisää makuja läpi, käykää ihmeessä testaamassa jos käytte Jyväskylässä ja tykkäätte teestä. Kahvia täältä ei saa. :)

 

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Tammerfest-asut: oranssia, oranssia ja häivähdys valkoista

Torstain ja perjantain juhlimme Tammerfesteillä, olihan torstaina ehdottomasti paras bändikattaus. Blogiani seuranneet tietävät, että allekirjoittanut on fanittanut Apulantaa viimeiset 20 vuotta (apua!) ja sehän oli Ratinan viimeinen esiintyjä torstaina. Itse pompin sähköjäniksen tavoin biisien Poistuisitko mun elämästäni, Maanantai tai 0010 aikana, kun taas suurin osa yleisöstä syttyi biiseistä Anna mulle piiskaa, Jumala ja mitä näitä radiohittejä nyt oli. Ihanaa että jaksavat tästä huolimatta muistaa meitä vanhoja fanejakin, jotka kirkuvat kuullessaan biisejä ekoilta albumeilta. :)

Heiluvalla kädellä otettu kännyräpsy, mutta pienet <3 silti.

Mutta asuun. Valkoinen, turkoosi ja oranssi ovat värit, jotka tarttuvat kaapista käteen auringon paistaessa. Festeillä painettiin tällä kertaa oranssissa. Koska peruspönötyskuvat alkoivat tuntua tylsiltä ja odottelimme vielä vieraita, poseerasin sitten mahallani mini-Liljan kanssa. Kuka uskoisi että sama lilja oli viime vuonna n. viisi kertaa tämän korkuinen? :D



 
Kengät Seppälä, farkut, toppi ja korvikset Vila, laukku Guess.
 
Perjantain asua en jaksanut juuri kuvata (lue kuvauttaa), sillä se on tässä blogissa useasti nähty. Mutta tässä kuva perjantain festimekosta, menin näköjään solmuun kuvaa ottaessa...
 
Mekko on ostettu NYCista Century 21-liikkeestä.
 
Olipahan huiput festit ja mitkä kelit! Torstaina Ratinassa paahtoi aurinko upean kuumasti ja perjantaina saimme grillailla paahteessa päivällä.
 
Helleviikko alkakoon siis, oletko innoissasi vai ahdistaako?

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Asuntomessujen 2014 aarteita

Eipä ollut tarkoitus mennä ollenkaan asuntomessuille, sillä koko talven rempanneena ja sisustaneena emme juuri kaivanneet enää vinkkejä ja liput tuntuivat suhteettoman kalliilta. Mutta kun kotikulmilla olivat, isovanhemmat hoitivat taaperoa niin että pääsimme asuntomessutreffeille (ei siellä olisi taaperon kanssa kyllä pärjännytkään, sillä ymmärrystä köysien rajaamista kielletyistä alueista ei vielä ole...) niin päädyimme paikalle. Avajaisviikonlopun sunnuntaina alue oli todella väljä ja siellä pääsi hyvin kiertämään, vaikka olimme pelänneet tungosta. Keksimme lähteä vasta iltapäivällä, eli aikaa kiertämiseen jäi kolme tuntia, mutta ehdimme kohtuu tehokkaasti koluta alueen.

Hirveä ruuhka, älkää tönikö! :D
 
Tykkäsin alueesta kovasti. Ehkä tässä on kotikenttäetu, Jyväsjärven maisemat ovat ihanat ja minusta alue on sijanniltaan todella kiva. Asunnoista moni oli sellainen, että olisin voinut muuttaa suoraan sisään, kun yleensä on törmännyt moniin "apua mikä ratkaisu"-ajatuksiin. Sen sijaan yhtään omaan makuun sopivaa keittiötä en löytänyt. Nykyään keittiöistä tehdään poikkeuksetta kiiltäviä ja vetimettömiä, mikä on taas juuri sitä mistä en pidä. Itse asiassa kun etsimme syksyllä hieman maalaisromanttista keittiötä, se oli todella hankalaa, koska sellainen ei ole muodissa. Toivoin silti näkeväni edes yhden "ihana"-reaktion aiheuttavan keittiön, mutta näin ei käynyt.

Kuvia tuli räpsittyä valtavasti ja kokosin tähän muutamia esimerkkejä, joukossa myös suosikkejani.

 Kohteessa 3 oli rohkeaa värien käyttöä ja pari Remu Aaltosen sisustamaa huonetta.

Kohteessa 4 oli erittäin viehättävä katto sekä upean rohkeita tapetteja!

Joka bloggarin unelmahuone, vaaterekki, pöytä ja tuoli tietokoneelle? ;)

Näiden Askon tyynyjen seassa bloggaan nytkin, tuli kotoisa olo tästä talosta!

Tämä oli hitti - valkoiset kiuaskivet. Ja asia josta totesin miehelle että voi miksei me tajuttu!

Ihanan tilava pukeutumishuone.

 
Kohteen 13 vaatehuone näytti tilavalta ja kauniilta, mutta todellisuudessa säilytystilaa jäi aika vähän. Toisaalta asunto oli kahden aikuisen, eli riittänee heille. Kiinnitin monessa kohteessa huomiota säilytystilan vähyyteen, itselläni se loppuu aina keskena ja haluaisin todella panostaa siihen jos rakentaisin!

Kohteen 13 vessassa oli ihastuttava valolaatta Solu. Kaunis!

Tätä tapettia suunnittelin meillekin, joten tykkäsin vessasta kovasti. Meille tapetti ei päätynyt, koska tekstit ovat ruotsiksi ja oma ruotsi niin ruosteessa, etten voinut ottaa ruotsinkielisiä juttuja kotiini. Kaikkea sitä voikin ajatella! Onkohan kohteen 17 omistajilla ruotsi hanskassa? :D

 Ainoa keittiö minkä kuvasin, koska tätä lamppua olen myös katsellut meille. Tästä näkee hyvin mikä linja keittiöissä oli, pelkistetty.

Upea yksityiskohta!

Tällaisia saunoja näkyi jonkin verran. Tykkäätkö?

Kohde 15 oli kaksi "Noppakotia", eli 75 neliöisiä omakotitaloja. Aivan kuin rivitalosta olisi irroitettu pala ja laitettu omalle tontille. Hauska ja erilainen vaihtoehto ja magea lamppu Noppakoti B:ssa!

Ihana idea!

Kohde nro 22 oli aivan ihana. Upea amme, pinkki sisustus, ihana pukeutumishuone ja ja... Tuo uima-allaskin oli ihana, tosin en tiedä kuinka paljon Suomen oloissa sitä tulisi käytettyä. Lisäksi ihastuin kohteeseen, koska talo oli U-kirjaimen muotoinen ja piha rajatui ihanasti metsään. Talon eri siivissä saisi varmasti oman rauhan!

Alueen reunassa on Maailmanpylväs-niminen kerrostalo. Sen sisällä sai kurkata muutamiin asuntoihin ja ne olivat ihastuttavia!

 Kerrostaloasunnosta löytynyt sängynpääty. Aivan täydellisen ihana!
 
Suurimmat ah oi ja voi-huokaukset aiheutti tämä asunto nimeltään Drama Queen. Kiipesimme portaita kerrostalon 12. kerrokseen ja kyllä kannatti. Maisemat Jyväsjärvelle olivat huikeat ja kaikki sisustuksessa osui omaan makuun. Milla Alftan oli suunnitellut tämän asunnon sisustuksen ja vaikka se oli suunnattu luksuselämään tottuneelle sinkkunaiselle, niin iski minuun täysillä.


Kaunista. Kaunista kaunista kaunista.

Kuvia olisi riittänyt loputtomiin, mutta tässä nyt ainakin parhaita paloja, eli liikaa kuvia! :D

Oletko käynyt Asuntomessuilla, mikä oli oma suosikkisi?